Talvisia päähineitä

Päätin neuloa miehelleni pipon joskus viime talvena. Antti keksi, että pipo olisi hieno Kleinin pullon muotoisena. Yritin sitten saada pipon aikaiseksi sukkapuikoilla ohuesta tavallisesta villalangasta, mutta se oli niin hidasta, että projekti jäi kesken koko talveksi ja kevääksi. Kesällä löysin kaupasta Novitan Mamboa ja ostin paksummat (noin 6) pyöröpuikot. Niillä työ edistyikin reippaasti ja vaikka jouduin pari kertaa purkamaan (meinasi tulla liian pieni), pipo valmistui!
Se on siis tavallaan kaksinkertainen itsensä sisään kääntyvä muoto. Tuohon alareunaan lisäsin kuvioksi tällaista: 3 o, 1 n, 3 o, 1 n jne, seuraava kerros kaikki o, sitten taas 3 o, 1 n, mutta niin että nurjat osuvat keskelle kolmen oikean pätkää verrattuna siihen edellisen kuviokerrokseen. Ymmärrättekö? Katso kuvaa :)


Sitten havaitsin tarvitsevani itsekin päähineen talvea varten (vanha taas hukkunut jonnekin, aijai...). Halusin vähän baskerimaisen, koska sellaiset sopii minulle mielestäni parhaiten. Olin aiemmin löytänyt Lidlistä tarjouslankaa ison paketin, joten päätin käyttää sitä tähän projektiin. Ei siis mitään hajua, minkä nimistä lanka on tai mistä sitä voisi saada. Mutta se on tosi pehmeetä, paksua ja hauskan väristä :) Neuloin sitten tuon pipon taas ihan omasta päästä. Kukka on tehty virkkaamalla ympyrään aina 3 silmukkaa yhteen, jolloin se levenee nopeasti ja menee aalloille.

Kaveriksi päätin tehdä kaulurin, joka oli helppo toteuttaa suorana sileänä neuleena, nappien kohdalle tein joustinneuletta ja tietysti toiseen päähän napinlävet. Valmiisen kauluriin vielä virkkasin yläreunaan tuommoista röpelöä, joka syntyy suunnilleen seuraavasti: ensin kerros kiinteitä silmukoita työn reunaan. Seuraavalla kerroksella virkkaa jokaiseen silmukkaan kaksi silmukkaa ja vaihtele niiden korkeutta seuraavasti: piilosilmukka, kiinteä silmukka, puolipylväs, pylväs, pylväs, puolipylväs, kiinteä silmukka, piilosilmukka, kiinteä silmukka jne. Tulee vähän aaltoileva reuna :)